Asiakaskokemuksia ja muuta ajankohtaista
Voit myös kuunnella tämän kirjoituksen tästä!
Suurin osa ihmisistä solmii elämänsä aikana parisuhteen: globaalilla tasolla yhdeksän kymmenestä. Sen merkitys terveydelle ja hyvinvoinnille on suuri. Avioliitossa olevat ovat muita onnellisempia. Parisuhteet luonnollisesti kiinnostavat useimpia meistä. Tällaisten läheisten suhteiden aloittaminen ja ylläpitäminen eivät kuitenkaan aina ole helppoja.
Lähde mukaan matkalle! Tänään alkaa vlogisarja Joyllan Positive Psychology Practitioner -verkkokoulutuksen herättämistä ajatuksista. Matkaoppaana toimii koulutukseen osallistuva toimittaja ja viestintä- ja vuorovaikutuskouluttaja Sarianna Turula.
Mitä Sarianna odottaa positiivisen psykologian koulutukselta? Entä mikä on positiivisen psykologian suurin oppi sen asiantuntijoille, soveltavan positiivisen psykologian maistereille ja pääkouluttajille Netta Lehtoselle ja Paulina Piipolle? Katso ”oppimispäiväkirjan” eli Ilolla ihmetellen, Sarianna -vlogin ensimmäinen osa tuosta hieman alempaa!
Tällä hetkellä kotiäitinä työskentelevä Sarianna päivittää videoblogia eli vlogia Oulusta, lentokoneesta, Dallasin auringon alta ja milloin mistäkin koko puolivuotisen koulutuksen ajan.
Ilolla ihmetellen, Sarianna -vlogisarjan ensimmäisessä osassa Sarianna odottaa positiivisen jännittynein tunnelmin kohta alkavaa koulutusta.
Sarianna Turula aloittaa opiskelunsa Joyllan Positive Psychology Practitioner -koulutuksessa maanantaina 28. tammikuuta. Voit lähettää Sariannalle kysymyksiä, joita hän voi esittää pääkouluttajille. Toki kaikki muukin palaute on lämpimästi tervetullutta. Sariannan sähköpostiosoite on sarianna (at) joylla.com
P.S. Vielä ehdit ilmoittautua Sariannan ja muiden mukaan seuraavaan Positive Psychology Practitioner -koulutukseemme, joka alkaa verkossa ensi maanantaina 28. tammikuuta. Lisätietoja löydät täältä.
Joyllan Netta Lehtonen ja Paulina Piippo vierailivat Yle Puheen lähetyksessä puhumassa positiivisesta psykologiasta. ”Tiina Lundbergin huoltamo” -ohjelmassa pohdittiin muun muassa, miten onnellisuuspuhe sopii yhteen elämän väistämättömien vastoinkäymisten kanssa.
Tiina Lundberg esitti lukuisia tiukkojakin kysymyksiä Joyllan perustajille ja soveltavan positiivisen psykologian maistereille. Muun muassa näihin kiperiin kysymyksiin kuultiin vastaukset:
Joylla järjesti historiansa toiset Kukoistuskekkerit. Paikalla Lauttasaaressa oli lähes 40 positiivisen psykologian opiskelijaa ja jo valmistunutta Positive Psychology Practitioneria. Tilaisuus oli niin järjestäjien kuin osallistujien mielestä onnistunut verkostoitumisen ja hyvän mielen tapahtuma.
Moni meistä oudoksuu ja epäilee verkko-opiskelua. Mahtaako netissä opiskeleminen tuottaa läheskään yhtä hyviä tuloksia ja kokemuksia kuin perinteinen lähiopiskelu kasvotusten ja vieretysten? Sopiihan tuota epäillä. Ja toisaalta, niinhän se tuppaa olemaan, että jokin tapa toimii toiselle paremmin kuin jokin toinen.
Tässä tarinassa kerromme nykyaikaisen verkko-opiskelun hyvistä puolista ja kokemuksista. Ja kyllä! Meillä on ehdottomasti niin sanotusti oma lehmä ojassa :) Suurin osa Joyllan Positive Psychology Practitioner -koulutuksista (PPP) tapahtuu verkossa.
Nyt seuraa erittäin vahva katselu- ja kuuntelusuositus! Otathan hyvän ja rennon asennon. Oheiselta videolta voit kuunnella, mitä mielenkiintoista kerrottavaa ja jaettavaa Karitalla ja Netalla saattaisi olla juuri sinulle. Ennen tuolta alempaa löytyvän videon nautiskelua voit lukea tästä hieman taustatietoja:
Joyllan soveltavan positiivisen psykologian maisterin Netta Lehtosen vieraana on Karita Tykkä. Hyvinvoinnin lähettiläs, bloggaaja, luennoitsija, takavuosien Miss Suomi… no, Karita kertoo itse tarkemmin videon alussa.
Voit myös kuunnella tämän artikkelin tästä!
Jokainen on varmasti ihmetellyt, kuinka joku on voinut palautua ja toipua vaikean koettelemuksen jälkeen. Olet saattanut miettiä, etten itse pystyisi tuohon. Ilmiössä ei kuitenkaan ole kyse mistään yliluonnollisesta vaan meissä jokaisessa olevasta kyvystä. Se kyky on resilienssi.
Suuren suuri ja lämmin kiitos vuodesta 2018!
Jos vuotta 2018 kuvaisi Joyllan kannalta yhdellä sanalla, tuo sana olisi kasvu.
Olemme saaneet kokea ja kehittyä paljon. Olemme onnistuneet ja tehneet virheitä. Olemme saaneet kasvaa myös ihmisinä. Kiitos teille kaikille! Te, hyvät asiakkaamme ja yhteistyökumppanimme, olette mahdollistaneet meille tämän suuren seikkailun.
HYVÄÄ JOULUAATTOA!
Kiitoskirjeestä, vahvuusbongailusta, kalatarinoista, positiivisesta palautteesta, arvojen pohtimisesta sekä Joyllan päätonttujen Netta Lehtosen ja Paulina Piipon vinkeistä on nyt vihdoin tultu jouluaattoon. On aika siirtyä kukoistuksen kehyksen kahteen viimeiseen teemaan: aikaansaamiseen ja elinvoimaisuuteen.
Tammikuu ja Kukoistuskekkerit lähestyvät, jippii!
Kukoistuskekkerit ovat PPP-koulutusporukkamme ilonpito-, oppimis- ja verkostoitumistilaisuus, jossa tunnelma on lämmin ja rento. Päivän aikana on luvassa muun muassa sen suunnittelua, kuinka viemme positiivisen psykologian oppeja käytäntöön haluamamme tempauksen tai tapahtuman muodossa vuonna 2019, sekä virkistystä keholle ja mielelle.
Onneksi olkoon, Saija Emlyn ja Yacine Kalke! Vapaapaikat tammikuun lopulla alkavaan, puoli vuotta kestävään Positive Psychology Practitioner -verkkokoulutukseen on jaettu. Tälläkin kerralla päätimme jakaa lupaamamme yhden paikan sijasta kaksi vapaapaikkaa.
Saimme jälleen hurjan paljon – peräti ennätysmäärän – loistavia hakemuksia. Suuret kiitokset kaikille hakijoille! Kuten edellisilläkin kerroilla, myös nyt jokaisen videon lähettäjä olisi ansainnut tulla valituksi. Vielä kerran: kiitos ihan jokaiselle!!!
Viimekertaisessa joulublogissamme puhuimme muun muassa vahvuusbongailusta, jota suosittelemme harrastamaan myös näin joulunaikaan. Monella meistä kun tuppaa näin joulun alla kiirettä olemaan ja stressi painaa päälle. Tällöin on tärkeää muistaa huomata hyvä ympärillä ja etenkin muissa ihmisissä.
Tällä kertaa Joyllan päätontut Netta Lehtonen ja Paulina Piippo keskittyvät ihmissuhteisiin sekä merkitykseen liittyviin teemoihin positiivisen palautteen ja omien arvojen pohdinnan kautta.
Joyllan tiimi kasvaa. Tässä tarinassa esittelemme yhden koulutustiimimme uuden jäsenen, Mari Sarajärven (yläkuvassa oikealla, vasemmalla Netta Lehtonen). Joyllassa Mari toimii esimerkiksi verkkotapaamisten vetäjänä.
Marin polku finanssialan hektisistä esimiestehtävistä positiivisen psykologian ”lähettilääksi” on pitänyt sisällään aiemmin stressiä ja työuupumusta, nyttemmin oppimisen iloa sekä paljon pieniä ja suuria oivalluksia. Seuraavilla riveillä käy ilmi, kuinka stressaantuneesta supersuorittajasta sukeutui porukan positiivari.
Me Joyllalla päätimme tänä vuonna joulukalenterin sijaan jakaa ideoita ja ajatuksia siitä, kuinka kukoistuksen kehyksen mukaiset teemat (myönteisyys, uppoutuminen, ihmissuhteet, merkitys, aikaansaaminen ja elinvoimaisuus) voi tuoda mukaan omaan ja läheisten joulunaikaan.
Viime viikolla aloitimme jouluun valmistautumisen Paras mahdollinen joulu -harjoituksella. Tänään jatkamme kukoistuksen kehyksen teemoissa. Miten myönteisyys ja uppoutuminen liittyvät joulunaikaan ja miten niitä voisi edistää omalla toiminnallaan?
Vieraskynä / Kirsi-Marja Kauppala
Kuunteleminen on taitolaji, jolla saa tehtyä toisen näkyväksi. Se on harvinainen lahja nykypäivänä. Kaikki kuulevat, mutta harva osaa hiljentää oman mielensä hetkeksi, jotta voi todella tuntea ja vastaanottaa toisen viestin.
Käsi ylös, kuka osaa kuunnella! Oman kokemukseni mukaan aika harva. Paljon yleisempiä ovat ne kohtaamiset, joissa toinen osapuoli ei tule kuulluksi tai nähdyksi. Näissä kohtaamisissa ollaan paikalla, muttei läsnä.
Millainen on joulunaika, joka on juuri sinulle ihanteellinen? Minkälainen olisi paras mahdollinen joulusi?
Monilla meistä on jouluna pitkä lista rutiineja, perinteitä ja tapoja, joista ei tingitä. Varmasti useat näistä perinteistä ovat sellaisia, jotka tuovat iloa ja niitä muistellaan jälkikäteen lämmöllä. Saatat kuitenkin myös tunnistaa joulustasi tapoja, jotka elävät oikeastaan vain tavan vuoksi, ja asioita, joita et toivoisi joulunaikaasi liittyvän. Jos joulusi muuttuisi, kuin taikasauvasta, juuri sinulle täydelliseksi, millainen se olisi?
Haluatko kouluttautua positiivisen psykologian asiantuntijaksi?
Sinulle oma ja muiden hyvinvointi ja kukoistus ovat sydämesi asia. Olet päättänyt antaa itsellesi aikaa myönteisten, hyvää elämää tuottavien asioiden opiskeluun. Haluat käyttöösi tieteellisesti vaikuttaviksi todistetut positiivisen psykologian työkalut. Uskot lämminhenkisen ja kannustavan yhteisön voimaan.
Vieraskynä / Anne Haikola
”Päivä ilman naurua on hukkaan mennyt päivä.” –Charlie Chaplin
Jokainen varmasti tietää, miltä tuntuu, kun on nauranut mahansa pohjasta. On keveä, rento ja mukava olla. Vatsalihakset ovat saaneet jumppansa ja mieli on kepeä.
Huumori on yksi ihmisen arvostetuimmista piirteistä, ainakin jos katsotaan kumppanin valintaa koskevia tutkimuksia. Miksi kannattaa olla hauska? Ehkäpä eniten siksi, että huumorilla ja nauramisella on lukuisia terveysvaikutuksia. Tarkastellaan niitä seuraavaksi tarkemmin.
KEHON JA MIELEN TERAPIAA
Nauramisella on ihmiseen niin fysiologisia kuin psykologisia vaikutuksia. Ensinnäkin se vapauttaa lihasjännitystä, parantaa hengitystä ja verenkiertoa, puskuroi immuunipuolustusta, madaltaa kipukynnystä ja vähentää stressihormoneja elimistössä. Kunnon naurunpuuska voikin käydä liikuntaharjoituksesta. Nauraminen saattaa myös saada nukkumaan paremmin: sillä on raportoitu olevan myönteinen vaikutus unettomuuteen ja unen laatuun.
Psykologisia mekanismeja puolestaan ovat kohonnut mieliala, parantunut itsetunto, lisääntynyt energisyys ja toiveikkuus. Nauraminen vahvistaa muistia, luovaa ajattelua ja ongelmanratkaisukykyä. Se lisää myönteisiä tunteita, optimismia, ystävällisyyttä ja auttavaisuutta. Kaiken lisäksi se vahvistaa resilienssiä ja minäpystyvyyden kokemusta. Kaikkiaan nauraminen tukee psykologista hyvinvointia ja elämäntyytyväisyyttä. Nauru lisää iloa ja hilpeyttä, jotka tarttuvat ympärillä oleviin ihmisiin. Nauramista voi siten kuvailla hyvän kierrättämiseksi.
Vaikka tuntisit olosi ennestään hyvinvoivaksi, on nauruun silti hyviä syitä. Eräässä tutkimuksessa koehenkilöt arvioivat mielialaansa ennen ja jälkeen nauru-intervention. Koehenkilöiden, joiden arvio mielialastaan oli hyvä ennen interventiota, arvio koheni huomattavasti nauramisen jälkeen. Tämän voi ajatella yhdeksi vahvistukseksi siitä, ettei hyvinvointi ole staattinen ja saavutettu tila, vaan sitä voi aina kohentaa. Hyvää oloa on mahdollista hoitaa, ruokkia ja elävöittää.
Hienoja vaikutuksia kyllä, mutta mitä jos ei vaan naurata? Ei hätää, sillä myös pakotetulla naurulla on todettu positiivisia ja aitoja vaikutuksia terveyteen. Pakotetusta naurusta voi lisäksi seurata spontaania naurua, ja nauruhan myös leviää muihin ihmisiin. Edellinen ei tietenkään tarkoita, että aina pitäisi väkisin nauraa ja hymyillä läpi kyynelten. On kuitenkin hyvä pitää mielessä, että vaikka emme valitse tunteitamme, voimme sopivissa tilanteissa tietoisesti suunnata toimintaamme suuntaan, joka edistää terveyttä ja josta mahdollisesti viriää myönteisiä tunteita. Pelkällä hymyilemisellä on löydetty mielialaa kohottava vaikutus. Kokeile vaikka katsoa komediaa lyijykynä suussa.
APUNA VAIKEUKSISSA JA RYHMÄN RAKENTAJANA
On tutkittu, että huumori vähentää stressiä ja ahdistuneisuutta. Se voi toimia hyödyllisenä coping-keinona vaikeissa elämäntilanteissa. Kiperän paikan tullen voi katsoa tilannetta toisesta näkökulmasta ja nauraa arjen kommelluksille. Tämä voi toimia samalla loistavana itsemyötätunnon työkaluna, kun ei ota itseään niin tosissaan. Viktor Frankl, holokaustista selvinnyt neurologi ja psykiatri, on kirjoittanut, kuinka jopa keskitysleirillä harjoitettu huumori auttoi nousemaan tilanteen yläpuolelle ja säilyttämään psyykeensä äärimmäisissä olosuhteissa.
Huumorilla ja nauramisella ei ole todettu olevan pelkästään nykyhetkeen kohdistuva vaikutus. Ne voivat johdatella kohti pysyvämpiä terveysvaikutuksia. On löydetty, että huumori ja nauraminen ennaltaehkäisevät masennuksen oireita. Jotkut tutkijat esittävät, että nauramisella voisi olla terapeuttista ja hoidollista arvoa lääketieteessä. Yhdessä aikaansaatu myönteinen vuorovaikutus naurulla höystettynä saattaa olla diagnoosiakin tärkeämpää.
Huumori tuo ihmisiä yhteen: se lähentää. Samanlainen huumori ja samoille asioille nauraminen luovat yhteyden tunteen toisiin. Nauraminen rakentaa ryhmäidentiteettiä ja sen koheesiota. Huumorin avulla voidaankin rakentaa siltoja ihmisten välillä, se on eräänlaista sosiaalista liimaa. On helppo viihtyä sellaisen ihmisen seurassa, joka jakaa saman hauskan maun kuin itse. Siten huumori vahvistaa sosiaalisia suhteita. Tämä voi olla hyödyllistä pitää mielessä esimerkiksi työpaikoilla. Me-henkeä voi ruokkia ilon ja hilpeyden keinoin hauskalla tavalla.
Huumorilla ja nauramisella on myös varjopuolensa. Sillä voi vahingossa tai tietoisesti loukata toista. Voimme nauramalla eristää henkilön ryhmästä. Kevyeksi tarkoitettu huulenheitto voidaan kuitata leikillä, vaikka tämä tuntuisi yksilöstä kiusaamiselta. Huumorilla voidaan siis yhdistää ihmisiä, mutta niin voidaan myös erottaa. On syytä olla tarkkana siinä, kuinka huumoria käyttää vuorovaikutuksessa, etenkin uusien ihmisten kanssa.
Huumorilla on tutkitusti paljon positiivisia vaikutuksia. Huumori yhdistää ihmisiä, ja sen avulla voidaan rakentaa siltoja ihmisten välillä.
MITEN LISÄTÄ HUUMORIA?
Kaikkien näiden huikeiden terveysvaikutusten jälkeen lukija saattaa pohtia, miten sitä huumoria voisi olla enemmän elämässä. Vaikka huumori ei olisikaan VIA-vahvuustestin tulosten kärjessä, on huumori-vahvuus muiden vahvuuksien joukossa treenattavissa. Luonteenvahvuudet tarkoittavat ihmisessä olevia taitoja tai ominaisuuksia, joissa hän on hyvä (esimerkiksi uteliaisuus, sinnikkyys ja rohkeus). VIA-verkkotestin avulla voi selvittää vahvuutensa. Tutkimuksissa huumorin lisäämisellä arkeen on todettu olevan kohottava vaikutus onnellisuustasoihin. Joidenkin tutkijoiden mukaan 40 prosenttia onnellisuudestamme on omissa käsissämme. Jokainen voi vaikuttaa omaan onnellisuustasoonsa. Paljon on siis tehtävissä.
Vinkkejä huumorin lisäämiseen voi etsiskellä ihan googlailemalla. Netistä löytyy tärppejä naurujoogasta stand up -komiikan katsomiseen. On olemassa myös positiivisen psykologian interventioita, joita voi kokeilla. Interventioilla on saatu lisättyä koehenkilöiden onnellisuutta ja vähennettyä depressiivisyyttä. Huumoripohjaiset interventiot voivat näin kehittää hyvinvointia suotuisaan suuntaan. Voit helposti kokeilla kotona kolmea hauskaa asiaa ja huumorin käyttämistä uudella tavalla.
“Kolme hauskaa asiaa” on kehitetty Martin Seligmanin ja kumppaneiden “kolme hyvää asiaa” -intervention pohjalta. Interventiossa kirjoitetaan joka ilta kolme hauskinta asiaa, jotka ovat päivän aikana sattuneet. Myös hauskojen asioiden syyt kirjataan ylös. Huumorin käyttäminen uudella tavalla on niin ikään Seligmanin ja tovereiden perua. Interventiossa käytetään viikon ajan vahvuutta uudella ja erilaisella tavalla. Tavat voivat olla hassujen sarjakuvien lukemista, nauravien kasvojen katselua tai mitä ikinä vain keksii. Pääasia on hyödyntää huumoria itselle poikkeuksellisella tavalla.
Millä tavalla sinä voisit lisätä huumoria arkeesi? Oli tapasi mikä tahansa, toivotan sinulle hauskoja hetkiä sen parissa!
Teksti: Anne Haikola
Psykologi, positive psychology practitioner
ja freelance-toimittaja
anne.haikola@hotmail.com
Lähteet:
Biswas-Diener, R., Kashdan, T. B., & Minhas, G. (2011). A dynamic approach to psychological strength development and intervention. The Journal of Positive Psychology, 6(2), 106-118. doi: 10.1080/17439760.2010.545429
Curry, O. S., & Dunbar, R. I. M. (2013). Sharing a joke: The effects of a similar sense of humor on affiliation and altruism. Evolution and Human Behavior, 34(2). 125-129. doi: https://doi.org/10.1016/j.evolhumbehav.2012.11.003
Frankl, V. E. (1981). Ihmisyyden rajalla. (suom. O. Jokinen & E. Sandborg). Keuruu: Otava.
Gander, F., Proyer, R. T., Ruch, W., & Wyss, T. (2013). Strength-based positive interventions: Further evidence for their potential in enhancing well-being and alleviating depression. Journal of Happiness Studies, 14(1), 1241-1259. doi: 10.1007/s10902-012-9380-0
Joylla (2018). Positive Psychology Practitioner -koulutus.
Lyubomirsky, S. (2009). Kuinka onnelliseksi? Uusi tieteellinen lähestymistapa. (suom. J. Porio). Helsinki: Basam Books.
Mora-Ripoll, R. (2010). The therapeutic value of laughter in medicine. Alternative Therapies in Health and Medicine, 16(6), 56-64. Noudettu 2.11.2018 osoitteesta https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/21280463
Mora-Ripoll, R. (2011). Potential health benefits of simulated laughter: A narrative review of the literature and recommendations for future research. Complementary Therapies in Medicine, 19(3), 170-177. doi:10.1016/j.ctim.2011.05.003
Seligman, M. E. P., Steen, T. A., Park, N., & Peterson, C. (2005). Positive psychology progress: Empirical validation of interventions. American Psychologist, 60(5), 410-421. doi:10.1037/0003-066X.60.5.410
Wilbur, C. J., & Campbell, L. (2011). Humor in romantic contexts: Do men participate and women evaluate? Personality and Social Psychology Bulletin, 37(7), 918-929. doi: 10.1177/0146167211405343
Joyllan uutiskirjeen voit tilata tästä.
Flown ei tarvitse tarkoittaa vain kerran vuodessa järjestettävää helsinkiläistä festivaalia. Se voi olla osa työtäsi ja vapaa-aikaasi muutenkin – ja täten edistää hyvinvointiasi.
Mihaly Csikszentmihalyin mukaan flow on tila, jossa henkilö keskittyy vain käsillä olevaan tekemiseen niin syvästi siihen uppoutuen, että kaiken muun (kuten ajan) merkitys näyttää katoavan. Tutkimusten mukaan flown kokemisella on monia hyvinvointia tukevia vaikutuksia: se kehittää itsetuntoa positiiviseen suuntaan, lisää hallinnan tunnetta ja auttaa nauttimaan tekemisestä tylsistymisen sijaan. Nämä puolestaan voivat edistää merkityksellisyyden ja onnellisuuden kokemusta.
HAASTEEN JA KYKYJEN TASAPAINO
Olennaista on löytää juuri itselle sopiva tekeminen flown kokemiselle, oli se sitten jotain työhön liittyvää, tietokonepelit tai käsityöt. Edellytyksenä flowlle on kuitenkin sopiva tasapaino tehtävän haastellisuuden ja henkilön omien kykyjen välillä. Jos tehtävä on liian haastava, se saattaa alkaa helposti ahdistaa. Jos taas tehtävä on liian helppo, se ei riitä pitämään mielenkiintoa yllä.
Monesti ihmiset luulevat, että flow on jotain ihanaa, helppoa ja kivaa, vaikka todellisuudessa flow vaatii todellisen haasteen ja kokemuksen sen hallitsemisesta. Suomalainen flowta tutkinut Kirsti Lonka onkin todennut, että palkitsevaa flow-kokemusta edeltää usein ahdistus siitä, etteivät omat taidot riitä tehtävään. Taitojen kehittyessä ja haasteen pikkuhiljaa helpottuessa flown palkitsevuus alkaa.
Sitten niihin vinkkeihin! Alle valittuna 5 tapaa, jotka voivat auttaa flown lisäämisessä:
KÄYTÄ VAHVUUKSIASI
Vahvuudet voivat olla hyvä tapa päästä flow-tilaan, sillä todennäköisesti niihin sinulla liittyy myös paljon kykyjä. Muistathan kuitenkin, että tehtävä ei saa olla liian helppo, joten pyri myös kehittämään ja haastamaan itseäsi vaikka käyttäisit vahvuuksiasi. Omiin vahvuuksiin voi alkaa tutustua pyytämällä esimerkiksi palautetta omilta läheisiltä tai työkavereilta. Jos olet kiinnostunut luonteenvahvuuksistasi, käy selvittämässä ne VIA-testin avulla!
ANNA TEKEMISELLE UUSI MERKITYS
Mitäs sitten, jos esimerkiksi oma työ sisältää paljon tehtäviä, jotka oikeastaan ketuttavat enemmän kuin inspiroivat? Miten kokea flowta lasten kanssa leikkiessä, kun askartelu on vielä paperisilpun leikkaamista ja myös pehmolelujen asettelu riviin tylsistyttää sinua itseäsi?
Kokeile antaa tekemisellesi uusia merkityksiä. Voit kokeilla esimerkiksi pelillistää työtäsi asettamalla itsellesi tiettyjä tavoitteita tai yrittää tehdä Excel-taulukoistasi myös visuaalisesti miellyttäviä. Jos haluaisit lisää flowta päiviin lasten kanssa, kokeile haastaa itseäsi uusilla tavoilla yhdessä lasten kanssa puuhailemalla: kun vaikka askartelette, keskity joskus myös omaan taiteiluusi lasten auttamisen lisäksi, jotta pääset haastamaan omiakin kykyjäsi.
VARAA KALENTERIIN KIIREETÖNTÄ AIKAA
Kiire ja stressi ovat usein mainioita tapoja karkottaa flow, sillä jos keskittyminen on kellon tuijottamisessa, miten tekemiselle voisi antautua täysin? Yritä siis varata flowlle kiireetöntä aikaa, jolloin voit tehdä sinua kiinnostavia, mutta haastavia asioita. Muista myös, että puhelimen äänettömälle säätäminen tai toiseen huoneeseen jättäminen voi olla tehokas tapa auttaa sinua uppoutumaan ilman keskeytyksiä!
Kuten kaikki varmasti tiedämme, aina emme pysty täysin kiireettömästi uppoutumaan tekemiseen esimerkiksi töissä. Flowta ei kuitenkaan tarvitse kokea jokaisen työtehtävän yhteydessä, ja asiaa voi alkaa pohtia enemmän, jos ei koe työssään ikinä flowta.
PÄÄSTÄ IRTI TURHASTA ITSEKRITIIKISTÄ JA KESKITY TEKEMISEEN
Toisinaan omaa tekemistään kannattaa arvioida halutessaan vasta jälkikäteen, ei kesken tekemisen. Flown yksi elementeistä onkin itsekriittisyyden vähentyminen, mutta sitä voi myös toisinaan tietoisesti edistää.
Tämäkään blogipostaus ei olisi saanut koskaan alkuaan, jos ei olisi aluksi vain antanut tekstin tulla virheineen. Flow-tilaan pääsemisen kannalta armollisuus omaa tekemistä kohtaan on siis usein hyvin olennaista!
ÄLÄ YRITÄ PAKOTTAA FLOWTA
Hyväksy, että flow-tilassa ei voi olla joka hetki. Tutkimusten mukaan flowta koetaan enemmän työssä kuin vapaa-ajalla, mutta työkään ei voi olla pelkkää uppoutumista.
Flow-tilassa ei myöskään kannata olla jatkuvasti, sillä tarvitsemme myös rentouttavia hetkiä, joissa emme joudu koettelemaan kykyjämme ja haastamaan itseämme. Yksinkertaisten ja helppojen asioiden tekeminen tuntuu joskus hyvältä ja hyvä niin: tällöin palaudumme ja keräämme voimavaroja.
Toivottavasti saat näistä vinkeistä apua omanlaisesi flown löytämiseen ja osaat ehkä auttaa myös ystävää tai työkaveria löytämään omansa.
Aurinkoa marraskuiseen päivääsi!
Teksti: Josetta Lehtonen
Sosiaalipsykologian maisteriopiskelija Helsingin yliopistossa
sekä Joyllan Community Happiness -vastaava
Tiedätkö, missä olet hyvä? Mitkä ominaisuutesi ovat sitä aidointa sinua? Mistä saat eniten energiaa ja tunnet, että teet juuri sitä, mihin sinut on tarkoitettu?
Omat vahvuudet ovat usein kuin tuttu kotimetsä. Ne ovat niin lähellä itseä, ettei niitä edes huomaa. Usein keskittyy tuijottamaan yksittäisiä puita, niitä vähäoksaisia ja kuivimpia (lue: omia heikkouksia). Sitä näkee vain tietyn puupolon, ja koko muu metsikkö unohtuu.
